Naisen palmikkosukat Vol. 2.

Tuli tehtyä samanlaiset sukat jo kerran Raidasta, mutta pitihän se vielä tehdä  yksivärisetkin. Jäi tuo kuvion näkyminen sen verran kutkuttamaan mieltä. 

Malli palmikkokuvioon löytyy Novitan sivuilta nimellä Naisen palmikkosukat.

Lankana on Novitan 7 veljestä. Langassa on 75 % villaa ja 25 % polyamidia.

Lankakustannuksiksi tuli n. 4 euroa.

Näissä näkyy kuviokin. :)

Hevosenlihasta tullut kohu

Päätinpä pistää itsekin aterimeni tähän paistiin. 
Sitä on aina luullut, että Suomessa on niin tarkka elintarvikevalvonta ettei tuotteeseen pääse livahtamaan muita kuin tuoteselosteessa mainittuja aineita. Tämä kohu todistaa sen, että kaikkeen kannattaa suhtautua täälläkin hieman epäillen. Kyllä tuotetta ostaessa pitää tietää mitä ostaa eli sisällön pitäisi olla sitä mitä paketin kyljessä kerrotaan sen olevan. Eihän sitä voi myydä Eppu Normaalin levyä Popedan kuorilla tai olisi se melkomoinen yllätys löytää Panadol paketista Nitroja. Ravintolassakin tulee luotettua siihen mitä eteen kannetaan eli jos tilaan kanaa niin uskon sen sitä olevan enkä rottaa. Luottamuspulaa alkoi pukata kaikkea puolivalmista/valmista ruokaa kohtaan.

Ei minulla hevosenlihaa vastaan mitään ole. Se on hyvää ja aivan liian vähän sitä on tarjolla ja hintakin on vielä edullista nautaan verrattuna. Liha on matalakolestrolista, vähärasvaista, vähäsuolaista ja lisäksi siinä on rautaa sekä hyvälaatuista proteiinia. Se on myös mureaa, tummaa ja sen syyt ovat karkeat. Muistuttaa aika tavalla hirven lihaa, mutta riistan maku puuttuu. Viimeksi tuli ostettua paistia leivänpäälle, kun kauppahallissa kävin. Siitä tosin on jo aikaa, koska tässä pikku kaupungissa ei sellaista kulttuuria tunneta.

Ranskassa ja Italiassa kasvatetaan hevosia ruokapöytään ja suomessakin oli joskus vastaavanlaista hanketta vireillä (Hyvää hevosesta), mutta kaatui kannattamattomuuteen. Hevonen kasvaa suhteellisen hitaasti ja sille isojen lihasten kasvattaminen on työn takana. Ranskassa näitä työhevostyyppisiä hevosia oli myynnissä ja taisi niitä joku suomalainenkin ostaa pois etteivät joutuneet ruokapöytään. Itse en näe mitään eroa siinä, että kasvaako se nauta ruokapöytään vai hevonen... 

Suomessa hevosia kuolee enemmän kuin niitä tuodaan teurastettaviksi kotimaassa. Osin tämän ymmärrän, koska teuraaksi saanti voi lääkinnällisistä syistä olla mahdotonta, oma kulta halutaan haudata omaan pihaan, osa päätyy ruokapöytään ihmisille tai koirille ja valitettavasti osa lähtee sille viimeiselle pitkälle matkalle ulkomaille huonoissa olosuhteissa.

Teuraaksi tulevalta hevoselta vaaditaan EU-passi. Tämä on outoa, että ne eläimet joilla ei ole EU-passia voivat olla aikanaan täällä syntyneitä ja Suomeen rekisteröityjä. Maksettu siis kaikki tarvittavat rekisteröintimaksut jo kertaalleen ja EU-passia varten pitäisi maksaa kaikki taas uudelleen. 
Tietysti osa on niitä muualta tuotuja paperimattomia tapauksia. 
Ystäväni hevonen joutui tilanteen eteen, että jos tämä keino ei auta niin sitten monttuun. Hevonen on syntynyt Suomessa, rekisteröity, kilpaillut, jättänyt jälkeläisiä ja kaikki rokotus ym. todistukset löytyvät. Se EU-passi kumminkin puuttui... Passin saa hommattua Hippoksesta alle satasen hintaan, mutta se passi pitää olla voimassa puoli vuotta ennen teurastusta. Hevosta ei kuitenkaan voi antaa kitua yli puolta vuotta kipeänä. Tämä takia ystäväni harkitsi antavansa varsasta saakka kasvattamansa hevosen ennemmin ruuaksi tuttavilleen/tuttavien koirille. Aina ei ole mahdollisuutta laittaa hevosta monttuun omaan pihaan ja Honkajoelle vieminenkin on oma veivauksensa. 

Eikä se hevosen lopetus ilmaista ole (jos ei pitäminenkään ;)), joten en ihmettele, että moni hieman pienemmillä varoilla toimeentuleva tarttuu tilaisuuteen myydä hevonen jobbarille, joka vie sen ulkomaille teuraaksi.
Siinä voi tienata muutaman satasen eikä papereita kysellä.
Teurastamoilta sai vuoden 2012 alussa n. 0,30 euroa/kilo ja hevosesta tulee lihaa ehkä n. 200 - 300 kiloa. Hmm... rahassa se tekee reilusti alle satasen. Tähän täytyy sitten lisätä vielä kuljetuskustannukset päälle, koska ihan kaikki teurastamot eivät ota hevosia vastaan. Kaikilla ei ole sitä omaa kuljetuskoppia ja ainakin ne dieselit/bensat pitää maksaa. Teurastus ei siis ole omistajalle mikään tulonlähde.
Osan hevosista lopettaa se vanha tuttu naapurissa asuva metsästäjä koskenkorvapullon hinnalla.  
Lopettaminen eläinlääkärin toimesta kotona/eläinlääkärissa maksaa parisen sataa ja siihen sitten hautaus tai eläinlääkärin velottamat hävityskulut päälle. 
Mikäli kotilopetukseen saa sopivan kimpan hankittua, niin omistaja pääsee kuluitta ja kimppa maksaa kulut lihojen vastineeksi. 
Ruhon hävitys Honkajoella maksaa ilman alveja 200 euroa ja kuljetus 75 euroa. Mikäli satut asumaan keräilyalueen ulkopuolella niin vastaat itse kuljetuksesta ja sen kuluista.
Lemmikkilehdossa hevosen tuhkaus maksaa 610 eurosta 870 euroon ja tähän tietysti kuljetukset päälle. 

Suomessa teurastettu hevosen liha on lähiruokaa ja näin ollen myös puhdasta syötävää. Se tutkitaan tarkkaan ennen myyntiin pääsyä ja sitä ei ole kasvatettu geenimanipuloiduilla rehuilla. Joissakin maissa sen syöminen on tabu ja toisissa taas sitä syödään hyvällä ruokahalulla. Suomessa taitaa useimmin hevosta löytyä metwurstista yhtenä osana. Suosittelen siis maistamaan erimuodoissa ja tekemään oman päätöksen siitä pitääkö vai ei.

Tämä kohu taas opetti sen, että varmasti ruokansa sisällön tietää vain itse kasvattamalla ja tekemällä sen alusta loppuun itse. Siihen tosin ei ole kaikilla mahdollisuutta, mutta ostamalla kotimaisia raaka-aineita voi olla aika varma siitä mitä saa ja tukea samalla suomalaista tuottajaa. :D

Lopuksi vielä muutama resepti mikäli hevosenlihasta haluaa tehdä ruokaa.

Nämä varsat ovat vasta elämänsä alussa eivätkä liity mitenkään kohuun.

Mureita pihvejä sisäfileestä:
Muoteile pihveistä halutun paksuisia ilman lihanuijaa.
Anna lihan lämmetä huoneen lämmössä vartista puoleen tuntiin ennen paistamista.
Lisää nokare voita kuumalle pannulle.
Paista pihvejä pari minuuttia molemmilta puolilta.
Mausta suolalla ja pippurilla.
Nosta pannu pois liedeltä ja anna lihan levätä viitisen minuuttia. Pihvit voi myös laittaa folion sisään lepäämään.

 Lisää reseptejä löytyy mm.
Hippoksen sivuilta .pdf muodossa eli Herkullista hevosenlihasta.

Laskiaispullat

Laskiainen tuli ja meni... ajat sitten. 
Pitkästä aikaa tuli leivottua pullaa ja tällä kertaa päätin kokeilla Arlan uutta gluteenitonta reseptiä. Ohje on tehty 2,5 dl maitomäärään, mutta itse tein siitä 5 dl muunnoksen. Reseptissä itselle oli uutta se, että ensin nostatetaan hiivalla taikina ja ennen leipomista vielä lisätään osa jauhoista ja leivinjauhe. Yleensä olen käyttänyt pulliin vain hiivaa. Noh, kuten kuvasta näkyy niin pullista tuli vähän muhkuraisia, mutta maku oli hyvä ja taikina nousi miltei liikaakin. Seuraavalla kerralla taas tiedän oikean jauhomäärän, enkä turhaan tuijota reseptin määrään. Yleiskoneella vatkaus (jos sellaisen omistaa) olisi helpottanut jauhon sekoittamista tasaiseksi. 

Piti ennen leipomista vielä Googlettaa mitä kummaa on FiberHusk-jauhe ja sieltähän paljastui takaa ihan tavallinen psyllium.

Täytteeksi tuli vain kermaa ja hilloa. En jaksanut alkaa vääntämään mitään pullien sisustasta niin kuin ohjeessa on ja mantelimassa ei vaan muuten ole suun mukaista.

Voiko tätä nyt pullaksi kutsua...?

Taikinaan tarvitaan (5 dl):

150 g voita
5 dl maitoa
50 g hiivaa
1,5 dl sokeria
vähän suolaa
2 tl kardemummaa
3 kananmunaa (joista yksi voiteluun)
1 rkl psyllium-jauhetta
14 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta (itsellä Sunnuntai)
3-4 tl leivinjauhetta

Täytteeksi:
Hilloa/mantelimassaa
kermaa

Valmistus:
Sulata voi.
Lämmitä maito max. 37 asteiseksi. Älä jätä kuitenkaan viileäksi! 
Murenna hiiva kulhoon ja lisää maito johon on lisätty voi. Sekoita kunnes hiiva liukenee. 
Lisää sokeri, suola, kardemumma, kaksi munaa, psyllium-jauhe ja 12 dl jauhoja. Vaivaa taikina tasaiseksi.
Anna nousta n. 30 min vedottomassa paikassa.
Sekoita leivinjauhe 2 dl :aan jauhoja ja työstä seos taikinaan. 
Leivo pullat (pitäisi tulla 24 kappaletta) ja anna niiden kohota n. 20 min.
Voitele pullat vatkatulla kananmunalla ja paista uunin keskiosassa 10 - 12 min 200 asteessa.
Jäähdytä ritilällä ja täytä.

Kosmetiikan säilyvyys

Luin Kodin kuvalehdestä artikkelin kosmetiikan säilymisestä ja siitä tämä purkkien pyörittely sai alkunsa. Parasta ennen päiväystähän niissä ei ole, mutta M kirjaimen jälkeisiä kuukausia on tullut syynättyä nyt tarkkaan. Ihan täysin en noita kuukausia ole noudattanut, koska joitakin tuotteita en ole käyttänyt kuin pari kertaa eikä niiden koostumus, tuoksu, väri tai rakenne ole muuttunut. Huulipunissa muuttuu maku heti kun se on vanhaa, ripsiväri paakkuuntuu, poskipuna voi kuplia/tulla rupiseksi, voiteista irtoaa öljyt rasvasta jne.

Nyt olen kovalla touhulla uusinut meikkipussin sisältöä ja muutakin kosmetiikkaa. Taas kerran. Yllätyin siitä, kuinka vähän aikaa ne pakkauskokoonsa nähden säilyvät. Esimerkiksi 250ml pullo syväpesushampoota säilyy vuoden verran ja sitä tulee käyttää kerrasta kahteen viikossa. En saa tuota määrää millään kulutettua tuossa ajassa... Samoin poskipunat, juhliin tarkoitetut huulipunat, silmänympärysvoiteet jne on aivan liian isoissa pakkauksissa käyttöikäänsä nähden itselle. Aina joutuisi/joutuu heittämään puolikkaita purkkeja pois. :(

Tosin ihan kaikkien purnukoiden aloituspäivää en tarkkaan muista, mutta tuolla lehden artikkelissa oli hyvä juttu laittaa kynällä päivämäärä purkkiin milloin se on aloitettu. Itse olen kerännyt kalenterin taakse listaa siitä mikä purnukka on aloitettu reilun puolen vuoden aikana.

Itse säilytän purkkeja mahdollisimman paljon omissa rasioissaan tai sitten lipaston laatikossa. Siellä ne ovat valolta suojattuna ja tasalämpöisessä paikassa. Yksi kavereistani säilyttää "ryppyrasvojaan" jääkaapin vihannesosastolla... kosmetologi oli näin joskus neuvonut eikä sitä nyt 20 vuotta sitten opittuja tapoja voi muuttaa. ;)

Lyhennelmä artikkelissa olevista säilyvyysajoista sekä purkkien kyljistä katsottuna:
Ripsiväri 3-6kk. Älä pumppaa maskaraan ilmaa!
Huulipuna n. 2v.
Meikkikynä n. 2v. Muista teroittaa usein!
Meikkivoide 1-2v.
Puuteri (vedettömät tuotteet) 2-3v.
Kasvo- ja silmänympärysvoiteet 6kk-1v.
Vartalovoiteet 1v.
Silmämeikin poistoaine 6kk.
Kasvovesi ja puhdistusvoiteet/-vaahdot 1v.
Naamiot ja kuorinta-aineet 1v.
Shamppoo ja hoitoaine 1v.
Aurinkovoiteet 1v.
Deodorantti (roll on) 1-2v.
Hajuvedet avatut n. 2 v ja avaamattomat 3-5v.
Kynsilakka muuttuu vanhetessaan nesteeksi sekä kiineteäksi köntiksi. Ilma kuivattaa kynsilakkaa, joten muista sulkea kortti aina huolellisesti.

Säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kuinka hygieenisesti kosmetiikkaa säilyttää. Tuotteita kannattaa ottaa puhtain käsin ja pitää siveltimet sekä muut niiden kanssa tekemisissä olevat välineet puhtaina. Korkit on hyvä pitää kiinni ja kierteet puhtaina. 

Siveltimet pitäisi pestä kerran viikossa, mutta ainakin itsellä (joka meikkaa muutaman kerran viikossa) ei tule pestyä kuin kerran kuukaudessa. Kosmetiikkaliikkeissä on erilaisia pesuun tarkoittettuja aineita, mutta itse olen käyttänyt ihan tavallista shamppoota. Tarkoitukseen kävisi myös Marseillen saippua tai vaikka astianpesuaine. Ensin vaahdotetaan ja sitten huudellaan niin kauan kuin pesuvesi on kirkasta. Siinä se! Ei ole edes vaikeaa, mutta kun ei vaan saa aikaan useammin...

Ja nyt sitten tämä tyttö ottaa itseään niskasta kiinni ja menee pesemään sudit. 

Miehen lapaset kahdella värillä

Ihan tavalliset peruslapaset kahdella värillä. Ensin tuli kudottua peukalosta liian pitkä, kun en osannut oikein hahmottaa miehelle riittävää peukalon pituutta. Purkamalla ja kutomallahan sitä oppii. ;)

Malli peruslapasiin löytyy jälleen kerran vaikka Novitan sivuilta. Kuvioihin en äkkiä mallia löytänyt netistä, mutta helppo se on tuosta halutessaan jäljentää. 

Lankana tuttu ja turvallinen Novitan 7 veljestä. 

Lankakustannukset alle neljä euroa. Nämä molemmat langat tosin jäivät minulle Converse sukkien ja miesten raitasukkien jämälankojen jäämistöstä. :)

Kuvassa vielä liian pitkä peukalo. Lyhensin yhden mallikerran.

Miesten perussukkia raidoilla

Piiittkkääästä aikaa kudoin ihan tavalliset miesten raitasukat. Toiset ovat hieman huijaten tehdyt, koska lankana on Novitan Raita. Vähän hassulta tuntui kutoa lukiolaispojalle sateenkaaren väriset sukat, mutta jos haluaa väriä elämään niin sitä saa mitä tilaa. :)

Perussukan ohje löytyy esim. Novitan 7 veljestä langan vyötteestä.

Lankana Novitan 7 veljestä Raitana sekä kolmea eri väriä tavallista. Koostumukset on molemmissa samat eli 75 % villaa ja 25 % polyamidia.

Lankakustannukset Raitaan n. seitsemän euroa ja tavallisiin käytin jämälankoja pois. 

Tulihan sitten kuvattua siltä puolelta millä kerros vaihtuu. :(

Raidasta kudotut sukat. Koko noin 43-44.

Vuonna 85 leffa Biorexissä

Kauan on aikaa siis...
Juu, uskottava se on, että tuosta rippikoulun käymisestä on jo muutama vuosi. Pate ja Costi tosin näyttivät elokuvassa varsin nykypäivää muistuttavilta... Taitaa pojat olla hyvin säilyneitä eli silloin munkin on näytettävä samalta kuin silloin. :D Ai, ei vai? 

Musiikista vastasi Popeda, Eput ja Juice. Itse en kyllä oikein ymmärrä mitä se Juice siellä teki. Onhan se tietysti Manserockin pioneereja, mutta mutta...

Leffassa oli saatu yllättävän hyvin kuvattua sen ajan tunnelma ja aivan mainiot henkilöhahmot. Tuli oikein ikävä sitä aikaa. Nordinin Reinosta en ole tähän mennessä näyttelijänä pitänyt, mutta osa Turmiolan Tommina oli nappisuoritus.

Henkilöhahmojen nimet, paikat, tavarat ja tapahtumat oli saatu hyvin sopimaan leffassa soitettuihin kappaleisiin. Pepposen Mauno kuolasi musiikkikaupan ikkunassa valkoista stratoa, joka oli Eppujen tunnusmerkki siihen aikaan. Popedalla on kappale "Tapparan mies" ja leffassa henkilöhahmolla oli Lada Tapparan väreissä sekä Lokomon haalareita lukuunottamatta kaikki vaatteet fanituotteita. Popedan biisissä käydään Lokomolla työssä, Komisario Peppone löytyy, jolta joku vei porstuasta porkat jne. Kaikki jutut eivät välttämättä ihan ensimmäisellä kerralla edes jääneet mieleen, mutta tämä tyttö kyllä harkitsee vakavasti leffan ostamista, kun se tulee myyntiin. 

Vuonna 85:n taustoista.

BioRexissä ei ollut tullut ennen käytyä ja koska moni sitä kehui niin pitihän se  ihme itsekin nähdä. Täytyy myöntää, että olihan siellä paljon paremmat penkit, isommat tilat ja isompi kangas kuin kotipaikkakunnan pienessä teatterissa. 

Huovutetut lapaset

Ostin jo viime keväänä langat paksuihin huovutettuihin lapasiin, mutta jostain syystä en niitä heti tehnyt. Lankakoria siivotessa kerät tulivat esiin ja nyt en enään voinut vastustaa kiusausta laittaa lankaa mykkyrälle. Ajattelin, että punaiset olisivat mukavan pirteät, mutta eihän Novitalla näyttänyt koko väriä olevan. Ei siellä sivuilla ollut mixiäkään. :(

Näillä ei voiteta lapasten missikisoja, mutta ovat todella lämpimät.

Lankana Huopanen tai Huopanen mix, joka on 100% huopaantuva villalanka. 
Lankakustannukset n. 8 euroa.


Ohje:

Puikot 8 - 10 (itsellä 8)

Naiselle/miehelle

Luo 40/44s.
Neulo aina oikeaa neuletta lyhytvartisiin 20cm/23cm ja taittovartisiin 42cm/45cm.
Kudo peukaloa varten 8s apulangalle.
Työn pituuden ollessa 20cm/22cm peukalosta mitattuna aloitetaan kärkikavennukset.
I ja III puikon alussa ylivetokavennus ja II ja IV puikon lopussa 2 o yhteen joka kerroksella.
Päätä.

Peukaloa varten poimi silmukat puikoille ja lisää yksi silmukka = 17s.
Peukalon pituuden ollessa 11cm/13cm kavenna jokaisen puikon lopussa 2 o yhteen.

Huovutus:
Kirjopesu 40 astetta. Koneeseen on hyvä laittaa myös pari pyyhetta tai muuta sopivaa pestävää.
Laita pakastepussi lapasten sisään (myös peukaloon) niin etteivät lapaset huovutu sisältä yhteen. 
Muotoile pesun jälkeen.
Mikäli lapaset ovat vielä isot, voit toistaa käsittelyn.

Taittovarrelliset ennen huovuttamista

ja huovuttamisen jälkeen.

Ruskeat normaalilla varrella.