Lounaatkin jätettiin väliin ja syötiin vain ihan tavallista kanasalaattia sekä vietettiin leppoisaa vapaa päivää.
Ilmapalloja ja muuta tilpehööriä oli jo prinsessasynttäreiltä valmiina eikä siihen sitten tarvinnut paljon muuta laittaakaan. Yleensä ollaan leivottu ainakin munkkeja ja simaa on ollut tarjolla enemmänkin, mutta nyt simakin tuli jo valmiina. Pari vappupalloa sentään käytiin ostamassa, että edes joku perinne säilyi. Ensi vuonna sitten enemmän ja täytyyhän ne perinteiset sima sekä munkkireseptitkin saada tänne...
Itseäni alkoi kiinnostaa vapun historia ja pitihän sitä selvitellä edes pikkuisen pintaa raapaisemalla. Jotenkin aina pitänyt sitä työläisten juhlana puheineen sekä kulkueineen ja ihmetellyt mitä ne valkolakit siellä tekevät... Yritän olla tekemättä pitkää sepustusta ja jos aihe enemmälti kiinnostaa niin laitan jokusen linkin loppuun niin niistä pääsee syvemmälle aiheeseen.
Vappu on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1978 (1979?) ja se on myös suomalaisen työn päivä. Vapussa yhdistyvät kristillinen pyhimyksen muistopäivä, kansainvälinen työväenaate, keskieurooppalainen kevätjuhla, skandinaavien ylioppilaiden iloittelu, moderni katukarnevaali ja perisuomalainen humalanhakuinen juomajuhla.
Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vapun juhlinta perustuu muinaiseen valpurinpäivään, muissa maissa joissa vappua juhlitaan perinne juontaa juurensa työväenliikkeen saavutuksiin.
Kristillistä vappua alettiin viettää englantilaissyntyisen abbedissa Walburgis (Walburg, Walborga, Walburga) muistoksi. Hän matkusti veljiensä kanssa saksalaiseen luostariin auttamaan lähetyssaarnaajaa käännytystyössä. Myöhemmin hän ryhtyi nunnaksi veljensä perustamaan luostariin. Walburgis valittiin ensimmäisenä naisena johtamaan luostaria, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Tuohon aikaan sekaluostarissa piti olla aina mies johtajana. Hän huolehti erityisesti tyttöjen opetuksesta, perusti sairaalan ja teki luostaristaan kulttuurityön keskuksen. Hän kuoli helmikuussa 779 ja hänet julistettiin pyhimykseksi 1.5.779. Tämän takia Vappua kutsutaan myös Valborgin päiväksi, valpurinpäiväksi tai valpuriksi. Katolilaisen tavan mukaan noudatettiin vapun päivänä yleisesti työkieltoa, mutta vappu ei ole kuitenkaan suomen kirkoissa ole kirkkopyhä.
Keväällä oli myös paljon pakanallisia juhlapäiviä, jotka aikaa myöten yhdistyivät vappuun. Näitä olivat esimerkiksi Viikinkien hedelmällisyysjuhla, Skottilaisten ja Irlantilaisten kelttiläinen Beltane-juhla ja Saksassa noidat lentelivät pääsiäisen tapaan. Suomessa vietettiin Helaa eli Toukojuhlaa. Helavalkeita sytytettiin karkoittamaan susia ja pahoja henkiä avoimille paikoille sekä lapset juoksivat lehmän kello kaulassa pelloilla karkoittamassa pahoja henkiä. Karjan menestymistä edistettiin monenlaisilla muillakin taioilla. Erilaiset vappusalot kotiutuivat myös suomeen erityisesti rannikolle. Vappuna kuului heti herättyään huudahtaa: "Ka selkääni!" Tämän jälkeen selkä kesti hyvin kesän töissä ja elopellolla.
Pääasiassa vappu oli kuitenkin kaupunkilaisten juhla.
Työlaisten vappu tulee Yhdysvalloista, joka oli perinteinen työpaikkojen vaihtamispäivä tai silloin uusittiin vanhat työsopimukset.
Vuonna 1886 järjestettiin mielenosoituksia, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä noin 350 000 osallistuneesta ja seitsemän ihmistä hirtettiin syyllisenä valtion vastustamista. Vappumarssien perinne tulee tästä mielenosoituksesta. Pariisissa 1889 kokoontui työläisten Toinen internationaali ja päätti, että mielenosoituksen uhreja muistettaisiin vappuna.
Eräs vappumarssien vakituisista tunnuksista on aina ollut: "Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!" (Pispalan vappujuhlat: Vappu ennen)
Suomessa ensimminen työväen vappu vietettiin vuonna 1898 raittiusliikkeen mielenilmaisuna. Vappuisin alkoi 1900-luvulla olla suuria marsseja ja poliittisia puheita. Säännöllisen vapunpäivänvieton työväenjärjestöt aloittivat Suomessa 1902 ja laki vapun kuulumisesta olla työntekijöille vapaapäivä säädettiin vuonna 1944.
Ylioppilaiden Vappua on vietetty Turun akatemian aikaan 1810-20-luvulla. Ylioppilaiden juhla ajoittui Flooran päivään 1848 alkaen, joka oli toukokuun puolessa välissä. Suomalaiset yliopistot siirsivät juhlan takaisin toukokuun ensimmäiseen päivään 1920-luvulla. Flooran päivänä ylioppilaiden tumma talvilakki vaihdettiin valkoiseen kesälakkiin. Ylioppilaat aloittivat myös juhlinnan jo vapun aattona vapunpäivän sijaan, jolloin opiskelijat alkoivat naukkailla punssia ja boolia.
Helsingissä kuvanveistäjä Ville Valgrenin veistämä Havis Amanda suihkulähdekokonaisuus paljastettiin 1908 Helsingin kauppatorilla ja jo vuonna 1909 huhuttiin Mantan saaneen lakin yöllä päähänsä. Mantaa on lakitettu epävirallisesti säännöllisesti jo vuodesta 1932 lähtien, mutta nykyiseen muotoonsa lakitus vakiintui 1951. Muita lakitettavia patsaita ovat Turkulaisten Lilja, joka on lakitettu jo 1920-luvulta lähtien. Rovaniemellä lakitetaan Jätkäpatsas, Oulussa Franzén, Joensuussa Torsopatsas, Kajaanissa Elias Lönnrot, Jyväskylässä Minna Canth, Lahdessa Hirvi-patsas, Tampereella Suomen Neito-patsas, Kuopiossa Veljmies ja monet muut patsaat ympäri maatamme.
Helsingissä on marssittu vuodesta 1927 ylioppilastalolta Kaivopuistoon ja siitä Ullanlinnanmäelle piknikille. Suomenruotsalaiset marssivat Kaisaniemenpuistoon.
Korkeakoululaiset ovat käyttäneet oppilaitostensa värisiä haalareita 1970-luvulta alkaen ja teekkareillehan vappu on ihan oma lukunsa. Heillä on perinteinen vappulehtensä ja parhaista jäynistä käydään kilpailua.
 |
| © Chiva Congelado Vapun viettoa Havis Amandalla. |
Vappulounaat ja -konsertit ovat peräisin jo 1900-luvulta, jolloin lähdettiin ravintolaan syömään lounasta ja kuuntelemaan kuorokonsertteja. Kesäravintolat avasivat ovensa. Erilaisia vappulauluja on tehty ja esitetty myös näissä välillä iltaankin venyneissä lounaissa. Koristeet ovat kuuluneet vappuun 1920-luvulta lähtien. Näitä ovat mm. serpentiinit, vappuviukat ja ilmapallot.
Sima mainitaan jo Kalevalan tarinoissa, mutta nykyisen kaltaista simaa on valmistettu jo 1700-luvulta asti. Siman ja munkkien valmistus opittittiin ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjasta. Simaa tarjoiltiin tuolloin pappiloiden vappukalaaseissa ja 1800-luvulla simanvalmistus yleistyi nopeasti. Siman kanssa tarjoiltavat tippaleivät lienevät alkujaan saksalaisia leivonnaisia ja niitä on tarjoiltu jo 1700-luvulla säätyläiskodeissa sekä 1830-luvulla Helsingin Kaisaniemen ravintolassa.
Suomessa on myyty vuodesta 1908 pieniä rintamerkkejä nimeltä Vappukukka lastensuojelutyön hyväksi. Merkki on pisimpään suomessa myyty merkki.
Muutamia uskomuksia...
Kun vappuna uittaa hevosen, niin paarmat ei pure sitä kesällä.
Jos hanhi nähdään ennen vappua, ei talvi kestä enää kauan. (Perä-Lappi)
Vappuna vasa hangella. (Lappi)
Vappu tulee vasta kainalossa.
Vappu ei ole köyhän ystävä. (Keväällä varastossa vain vähän ruokaa.)
Mitä on Maariana katolla, sitä vappuna vaolla.
Vappu vakan pellolle kantaa, viikon päästä viimeistäänki.
Tipurtius tietä neuvoo, vappu vaot valjastaa, kesän keikkuvan etehen.
Jos vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.
... ja sanontoja
Älä itke ruma lapsi, ostetaan sulle naamari.
Ei tippaleipä tapa, sanoi kondiittori keliaakikolle.
Ja niitä linkkejä vappuun
http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/vapputilastot.html
http://www.juhlanetti.fi/vuoden-juhlat/vappu
http://www.tunturisusi.com/vappu/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/americana/vapun-amerikkalainen-historia
http://www.pispala.fi/vappu/historia.html
http://blog.kansanperinne.net/2010/04/vappu-vapun-perinteita-historiaa.html
http://www.rakentaja.fi/artikkelit/3144/vappuna_juhlitaan_alkavaa.htm
http://fi.wikibooks.org/wiki/Juhlakirja/Vappu
sekä Rakkauden rasvaprosenttiin.
http://www.youtube.com/watch?v=hVPOGpNyXGs traileri
http://www.youtube.com/channel/UCX3IMxv6jbIMHBr9m8G50ig You tubessa
http://www.suomileffa.fi/leffat/leffat/rakkauden-rasvaprosentti/
http://nyt.fi/20121220-elokuva-arvio-rakkauden-rasvaprosentti/
http://www.episodi.fi/elokuvat/rakkauden-rasvaprosentti/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti